lauantai 20. joulukuuta 2014

Tosi kilttinä

Meillä kävi jo tonttu! Tai ainakin joku joulupukin apulainen. Meillä on oltu tosi kilttinä.

Tässä sitä nyt tutkitaan. Kyllä on kaikille jotain!


Oi, kuinka hieno paketti! On namia ihmisille ja karvakoiville, leluja, ja turvallisuuttakin on ajateltu.

(Öhöm, karkkirasiat ovat jo tässä vaiheessa tyhjät ja yksi leopardihiiri on häviksissä... varmasti kuitenkin hyvässä tallessa, Leo tietää)

Mitäs tässä on?


Kelpo minttua varmastikin. Jaakko tykkää. Jaakko tykkää niin, että ilmeisesti pitää tarttua virkkuukoukkuun pian.

Kiitokset Henna, Figo ja Friede! Paketti oli oikein mieluinen ja iso yllätys! Pusi teille! 


Tässä sitten se syy, miksi koira saa olla alakerrassa ja kissat rymistellä yläkerrassa. Hämähäkki on tämän joulun hittituote.

Mitä se niinku tekee?
Jaakko, ei se tee mitään. Sillä tehdään!

Näin sitä mennään!



..ja näin!




Tappeluhan siitä tuli. Mutta vain vähäksi aikaa.


Soo soo pojat, joulun alla ei tapella!


Viittiivätkin. Höh.


Oikeasti kollipojat ovat oikein kilttejä. Näin kilttejä. Kyllä nämä saavat jouluna lahjoja.



Mamman kultapojat.

Sitten on yksi karvakorva. Vähän ehkä tonttu.


Tonttu lähettää terveiset kikkurakarvoille ja suorakarvoillekin - kaikille kaksi- ja nelijalkaisille!

Meillä on joulu vihdoin tullut lipaston päällekin. Tästä se jouluaika alkaa <3


sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Huovutetut tossut ja juu, kesken on vaikka mitä

Jossain, en edes muista missä, vastaan tuli yllättäen huovutetut tossut. Onneksi siellä jossain oli linkki ohjeeseen, eli Lankahelvetin tossuihin.  Ihana ohje! Ja tuosta ohjeesta on moneen.

Minulla on muutama kerä huopuvaa lankaa, ja niistä valitsin sinisen (lahjaksi menee). Valitettavasti keriä oli vain kaksi, joten piti tehdä vaikea päätös: millä mää nää käret teen?

Valkoista Huopasta löytyi onneksi vähän, ja sillä mentiin (mitä on, niin kuin aina).

Tässä tossut ennen pesukoneeseen menoa.

Kärjessä näkyy vähän ompeleita, sillä muovit on jo sisällä. Varren tein parista valkoisesta jämästä, siis kaksinkertaisena, jotta tulee tarpeeksi jämäkkä.

Jos pesukonetta ei olisi keksitty, se pitäisi heti keksiä!


No eipä haitannut, vaikka sininen lanka loppui kesken! Kyllä nämä näinkin menevät. Päälle ompelin pienen sydämen, ja hätäpäissäni jätin noi langanpätkät näkyviin. No....


Tosi kiva ja helppo ohje. Jos osaa tehdä sukat, osaa tehdä nämäkin. Näissä tossuissa ei lahjansaajan varpaita takuulla palele!

Jämälankavillasukkajoulukalenterisukat (huh) taas ovat tässä vaiheessa.


Uutena jouluyötä (violetti), koiraharrastusta, joululaulua, Aku Ankan arvonimigeneraattoria ja mitä lie. Olen ottanut vapauksia. Kantapään kohdalla ollaan (se tehdään jälkikäteen), joten nyt vain ylöspäin.

Näistä innostuneena aloitin toisetkin lahjasukat, joita teen salassa. Tyttärelle (ei se tätä blogia lue). Nekin aloitin kärjestä, mutta en ole ihan varma, millaisen kantapään tekisin. Toisaalta tuollainen jälkikäteen lisättävä on mukava, kun voi vain pojotella eteenpäin, toisaalta se oli vähän hassu.


Nämä ovat samasta langasta kuin Hennan sukat. Aika hauskat! Jotenkin näyttää, että tuo kuvio toistuu vähän eri lailla... silmukkamäärä, hm...

Tämä ei ole ollenkaan tapaistani! Nyt on vielä yksi neule kesken. Löysin Ravelrystä parikin mallia villatakkiin, joten aloitin.


Kainuun Lumon langoista pitäisi syntyä jonkinlainen ylhäältä alas -mallia oleva pitsinen (?) villis. Malli on tai ei ole x, joten se tästä tässä vaiheessa.

Kissoista ei oikein saa kuvia. Nukkuvat vain, ryökäleet. Valoakin on niin vähän. Koiraa ei viitsi pahemmin kuvata, koska sillä on housut. Ihan yllättäen. Ihan jo luulin, että se on niitä harvinaisia narttuja, joilla ei ole kuin kerran vuodessa housut. :P


Viikko vielä! Jospa lomalla olisi aikaa ja aurinkoa ottaa parempia kuvia...

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Valkoista ja kirjavaa sukkaa

Nyt on toisetkin lahjasukat valmiit. Pakettiin!


Lankana Regian Winter Sorbet, puikot 3.25 ja silmukoita varressa 60. Nämä ovat varmastikin sellaiset kotisukat - tosin ihan konepestävästä langasta. Malli on ihan perinteinen, omaksi ilokseni tein valepalmikkoa varteen ja jatkoin yhtä palmikkoa kärkeen asti.


Tämän kuvan muuten käänsin jo. Kui se on tässä nyt näin?! Ja ehkä mun pitäisi käsitellä noita sukkia ennen kuvaamista...

Toinen sukkaprojektini eli jämälankavillasukkajoulukalenteri on myös edistynyt.

Kärjet on punaiset, kun on joulusukat; raidat ovat mm. Beatlesin Valkoista tuplaa, taulua, lankamäärää kiloina, Suomen lippua, Googlen kuvahakua ja viimeisin oli sellaisesta leikkimielisestä testistä "Mikä väri olet". Olin pinkki. Oikeasti en ole pinkki mitenkään. Ihan mahdoton ajatuskin.


Onneksi tuo pinkki ei tuossa oikein näy.


Karrkki lempipaikallaan (jos ei ole uunin päällä).

Tämän viikon ihanin yllätys oli Juju-paketti. Ystäväni liittyi taannoin Juju-kerhoon, ja valitsin itselleni palkaksi lankaa ja puikkoja.

Oi!


Neljä 100 gramman Step-kerää (aloe vera ja jojoba), Knitpicksin 15 cm:n puikkoja sarja, puikkomittari ja kalenteri. Hyrrrr... hyr-hyr... Kyllä mä noiden kanssa toimeen tulen....


Oijoi! 2.00 - 3.25, kuusi kipaletta yhtä!

******************************************

Myönnetään, että kissat saavat olla meillä pöydällä. Ja jos ne eivät saisi olla, niin vähän pelkään, että ne olisivat silti. Kurittomat kakarat :)

Ne saavat jopa syödä pöydällä (välipalaraksut tarjoillaan koiran ulottumattomissa). Sina ei sen sijaan saa tulla pöydälle tai laittaa tassujaan reunalle (arvatkaa, tekeekö se sitä kuitenkin?)

Mutta jos olen lähettyvillä (ja olen), niin koira saa vain katsoa, kun kissat raksuttelevat välipalaansa.



Aaaah... Olipa hyviä raksuja! Nom nom...maistuis varmaan sullekin...



Mamma, miksen mä saa?


No kun kissan. Raksut. Otatsä vaikka kurkkua tai porkkanaa?


Kaksi viikkoa, kaksi viikkoa....!