Kesken joulukiireiden meille tuli ilmoitus postilaatikkoon, että pitäisi hakea paketti lähikaupan postista. Meille paketti? Varmaan on oltu kiltteinä 😀
Ja paketti siellä oli. Friedeltä, Figolta ja Hennalta!
Hieno paketti, jossa oli kaikille jotain! Kissoille nameja, koirille nameja ja ihmisille nameja ja teetä. Lisäksi oli vinkeä heijastin, jota varmasti tarvitaan, pimeällä kun liikumme paljon. (Muuten avaamaton sisältö, mutta pakko oli ihmisen maistaa noita ihmeellisiä lakritsipatukoita. Jestas, kuinka hyviä ne olivat!)
Ja kirje. Sellainen joulukirje. Oikeastaan se oli joulupukille kirjoitettu, ehkä vahingossa tullut paketin mukaan? Palveluskunta luki sen kuitenkin ja kovin herkistyi.
En sen sisältöä tähän kirjoita, mutta se oli oikea joulukirje, sellainen, jonka jokaisen tulisi saada edes joskus. Sellainen, joka tekee hyvän ja kiitollisen mielen. Että maailmassa on paljon hyvyyttä vielä olemassa.
Kiitos, ystävät! 💕
Sitten me luvattiin niitä joulukuvia. Onhan niitä yritetty ottaa, hehe.
Ensin sankarit.
Sitten ne pienemmät sankarit
Vaikka kyllä nekin ovat kiltteinä olleet. Kuvassa näkyy hyvin Sinan ja Lumon kokoero. Lumo on nyt yli 10 kk ja eka juoksut on olleet, että miniksi se jää.
Hauskinta kissoilla oli perinteisen tonttukimaran tuominen lipaston päälle.
Karrkki vähän tutkii...
Jaakonkin piti tulla ihmettelemään. Yön tullen nämä tontut saavat varmasti kyytiä!
Niin täälläkö niitä tonttuja oli?
Mihinkään en ole koskenut. Enkä koske. Lupaan!
Uskoisinko? Pakkohan sitä on, kun on joulu ja näin ihanat kissat.
Kuusi oli sitten asia erikseen. Siinä ei ole vielä kuin valot, sillä odottelen tytärtäni kotiin ja koristelemaan kuusen. Pian nähdään, miten pallot pysyvät tänä jouluna oksilla.
Hyvää joulua, ystävät!