Siskolle ranteiden lämmittimet

Oransseja Kainuun Lumon lankoja jäi vielä huivin ja villatakin jälkeenkin, joten ajattelin tehdä niistä jotain pientä lämmittämään siskon ranteita. Mallejahan on kämmekkäisiin vaikka kuinka, ja siskolle olisi kelvannut ihan perinteinen rannemalli, mutta mutta... niitä on tylsä tehdä. Toisaalta kämmekkäät ovat kuitenkin usein sormikkaat, joissa on lyhyet avoimet sormet.

Joskus aiemmin olen tehnyt lenkillisiä toiseen osoitteeseen. En ole ihan varma, miten ne käytössä toimivat, mutta ovathan ne vähän kauniimmat kuin pelkkä ranneke.

Hassultahan ne näyttävät, mutta istuvat oikeasti todella hyvin!

Resori on muunneltua joustinta ja kämmenosa helmineuletta. Silmukoita vähensin resorin jälkeen reippaasti, jotta lämmittimet menisivät kättä myöten.

Lenkki keskisormeen, ja varmasti pysyvät kädessä. Tosin jos tekee tiukat, pysyvät lämmittimet kädessä ilman lenkkiäkin. Kokeiltu on.

Suosittelen kokeilemaan, jos ranteisiin tarvitsee lämmikettä! Periaatteessa lämmitin on suora pötkylä, josta kavennetaan kahdelta puikolta nurjalla puolella haluttu määrä pois (neulotaan siis loput tasona). Sitten lenkki, itselle sopiva, ja se on siinä. Voihan näitä pitää vaikka ohuiden sormikkaiden päälläkin.

Sisko piti väristä ja toivon, että ne ajavat asiansa.

Näillä helteillä lämmittimet eivät taida vielä olla tarpeen kuitenkaan. :)

Kuumaa on ollut. Jotkut vain tarvitsevat vielä kuumempaa.
Voisitsä Leo tulla sieltä auringosta pois?
Aurinkokuningas.

Noup.

Leon suu on parantunut hyvin. Voi, kun tämä kuva olisi onnistunut ja tarkempi! Kollipoika ja yksi hammas.

Lämpöä olemme olleet paossa mökillä, jossa vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää. Tila on tietenkin pieni, joten varsinkin aamuisin on todellakin huomannut, että tilassa on kolme kissaa. Ja miksi niillä on aina nälkä? Miksi ne heräävät yhdessä auringon kanssa? Miksi niiden pitää öisin tunkea peiton alle, kun on muutenkin kuuma?

Päivisin ne lepäilivät. Yhdessä ihmislapsen kanssa päikkäreillä. (Kyllä, Karrkkikin on kopassa).

Leon lempipaikka on vanha keinutuoli. Palveluskunnan piti pitää huoli, että tuoli ei ole liian lähellä ikkunaa... Joku nimittäin kiikkui selkänojan päällä... Seurasimme jännittyneinä, lentääkö JakkoVakko tuolista, kun Leon painosta vaakatasossa oleva keinutuoli palautuu takaisin Leon hypätessä selkänojalta maahan. Ei Jakko lentänyt.

 

 

Onko ruskea väri helteellä jotenkin viileämpi?

Ukkosetonta loppukuuta ja elokuun alkua! Kollipojat eivät näistä näkymistä ja äänistä hätkähdä, mutta koiralla on vähän tukalampi olo...