Ystävälle Kuun uni

Halusin tehdä ystävälle huivin, sellaisen ison ja lämpimän. Vaikka malleja on vaikka hurumycket maailmassa, niin jotenkin taas päädyin tähän Kuun uneen.
Sitä kun on niin mukava neuloa ja se on iso. Kiedottavan iso.

Langan ostin Tallinnasta, ihan taisipa olla Merekeskuksesta. Siellä yläkerrassa on nykyään myös lankaliike.

Väri on minusta kaunis. Aluksi neuloessani vierastin vähän tuota vihreää, mutta lopulta sekin näytti ihan mukavalta. Kuun uni -mallia versioin vähän, koska halusin käyttää koko vyyhdin juuri tähän huiviin. Silmukoita kyllä sitten loppuvaiheessa olikin aika paljon..

Tuulinen ja luminen kuvauspäivä. Malli on kyllä mukava!

Melkein täysikuu.

Eilisen ystävänpäivän kunniaksi sitten muutamia kissojen ystäväkuvia.

Näinhän meillä nukutaan. Se varmaan ei ole jäänyt kellekään epäselväksi.

Hups! Jaakko on putoamisvaarassa!

Miten se nyt noin...

Kissanpeti on Harun, mutta hyvissä käytössä se on yhä. Reunassa näkyy koiran hampaiden jälkiä. Sinasta on mukavaa heitellä tyhjää petiä ja leikkiä sillä. Niin, jos se ei ole itse siihen ahtautunut. Kyllä se siihen mahtuu (melkein).

Ystävänpäivävampyyri. Karrkin veljen perheessä on musta itämainen, jolla kulmurit näkyvät vielä vähän enemmän.

Aurinkoista helmikuun päivää! Joillakin alkaa jo talvilomat, mutta me vielä odotellaan. Sää tuntuu jo tosin lupaavalta...

Mä tykkään...

(Ihan lopuksi haluaisin jakaa linkin Ajatuksia kissojen markettiruuista -blogikirjoitukseen.Törmäsin tähän ihan sattumalta, ja jotenkin tässä on paljon mietittävää meille, jotka ainakin joskus ostamme ruoat kolleille ihan marketeista)