sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Lagotto-sukat

Viime vuoden viimeisessä Lagotto-yhdistyksen lehdessä oli pieni juttu Roki-sukista, joiden innoituksen lähteenä oli ollut Roki-niminen lagotto. Malli on Minna Hietasen.

Ihanat sukat. Pyysin sähköpostitse mallin ohjeen.


Lankana on Regia 4-fähig, puikot 2,5 ja lankaa meni vajaa kerä per sukka per väri. Aloituksessa on 80 silmukkaa.

Ai jai, kun oli hankalaa, ennen kuin huomasin ottaa viivottimen käyttöön! :) Ohje sinänsä oli todella selkeä, mutta kun nuo kuviot eivät toistu. Viivottimen avulla pöydän ääressä, tarkkaan keskittyen. Mutta kannatti.

Levätään välillä, Sina.

Varressä on lagoton kikkuroita. Jalkapöytään ja jalkapohjaan on oma ohjeensa. Kantapää tehtiin kaksikertaisena.


Kaksi jalkaa. 


Sukkien lagoton paikka ei ehkä ole ihan paras. Paikan sai itse valita, ja taisin laittaa sen vähän liian taakse.

Lempparisukat!

Vähän oli tällainen olo, kun ne valmistuivat. 


Välillä piti tehdä toisenlaista, yksinkertaista sukkaa ja juoda kahvia.


Hohhoijaa, noita koirajuttuja. Ja sukkia. Ja lankaa. Ottais nyt kerrankin samalla tavalla kuin me: lämmin uuni ja kylmä ilma ne yhteen soppii.


Hyvä on, Leo. Jätetään nyt nuo koirajutut. Mistähän saisi yhtä komean ocicat-ohjeen... tai simskuohjeen... Olisitte sen ansainneet.

tiistai 20. tammikuuta 2015

Tammikuu jo!

Oho. Tammikuun 20. päivä. Mistäs aloitetaan?

No ne jämälankajoulukalenterisukat. Valmiit on, ja uudella omistajallaan. Juuri ja juuri muistin ottaa kuvat, ennen kuin paketoin ne ja vein uusiin jalkohin. Kivat niistä tuli, vaikka en kirjoneuletta niihin tehnytkään.


Tällä kertaa koko oli noin 40 ja muutenkin sukista tuli ihan jees (kantapää onnistui ja taidanpa tehdä toistekin kantapään noin jälkeenpäin). Värien tarinoita en enää muista. Joka väri on kuitenkin mietitty!


Kalsarit vain vilkkuvat joulukuun pakkasissa.

Muitakin sukkia tehtiin, mutta nekin ovat jo jossain. Jonkun jalassa. Niin kuin oikeastaan pitääkin.

Sitten tein Lidlin langasta (ei pitänyt ostaa lankaa, mutta jokin addiktio tässä varmaan on) pipon ja kaulurin, koska oli vaan niin kylmä ja tarvitsin takkiin sopivat vermeet. Periaatteestani poiketen - siinähän olen minä.


Piposta meinasi alkuun tulla kori (tytär sanoi näin), mutta nuo kasvavat ja kiinni olevat hiukset nyt vaativat vähän korimaisemman pipon. Tai sitten tuo iso pää. Mutta hyvin on pelittänyt tämäkin pipo. Pääasia, vai miten se oli.

Työn alla on jotain ihanaa... kohta valmistuu. Kaikkea on suunniteltu ja aloitettu, mutta oikein mitään en ole saanut valmiiksi asti.

Sitten oli tällainen yllätys:


Kumman? Kissat ovat saaneet isommat pokaalit, heh. Nämä ovat Sinan. Sina Suttura Sinuliini pokkasi sertin, cacibin ja ropin 26 lagoton joukosta. Voi mikä yllätys! Seuraava näyttely on kuitenkin sitten joskus toukokuussa - meillä on ykkösasiana tällä hetkellä pelastushaku.

Ne on mun, Karrrrrkki!



Jaakko näyttää, mitä mieltä hän tästä kaikesta on.

Joo, joo, joo...

Tuo pieni vihersilmä on niin hassu, että oli pakko ottaa toinenkin kuva. Jakkovakko on vähän keskivartalopyöreä (huom. Henna, niin täälläkin). Ja ruikulajalka.


Muuten on terveyttä riittänyt kaikille muille paitsi ihmisille. Kovasti on sairasteltu, mutta karvakamut ovat olleet terveitä.

Pakkanen vähän pöyhistyttää karvoja.


Koiranäyttelystä ostettiin uusia alustoja, jotka ovat olleet varsinkin kissojen mieleen. Jaakko uunin ja pallin välissä, lempipaikallaan, jos ei ole uunin päälle nostajia.

                                                            Söpöliini.

Ja toinen komea.




Ja tänään on taas pakkasta. Illalla odotellaan - 30 celsiusta, joten nyt on karva-alustat ja pipot tarpeen. Koiralle puetaan tossut ja takit, kissat tunkeutuvat öisin peiton alle nukkumaan.

Ei, ei ole 30 astetta lämmintä eikä olla Kreikassa. Voi tuota aurinkoa kuitenkin!


Tässä se tosiasiallinen näkymä kuitenkin. Kylymä. Hyrr..