On se rankkaa, ainakin välillä. Joku sanoi, että nukkuvat vauvat ja nukkuvat pentukoirat ovat parhaimmillaan. Kyllä on toisenlaista käsityötä koirassa. Ja lattioiden pyyhkimistä :)
Kuinkahan monta virhettä tuon koirulin kanssa on jo tehty? Vaikea olla johdonmukainen, kun ei osaa lukea sitä yhtä hyvin kuin kissoja. Ja tässä hötäkässä kissojen lukeminenkin on ollut vähän epämääräistä.
Sina on kotiutunut. Kissoja pyydetään leikkiin, mitä ne eivät ymmärrä ollenkaan - paitsi Karrkki, josta ei ota aina selvää. Se antaa Sinan nujuta ja nuoleskella, laittaa tassua päälle eikä pakene alta pois. Mutta Jaakko on näyttänyt jo kaapin paikan. Jaakosta olinkin huolissani, kun se ei oikein uskaltautunut lattialle.
Sina on jo alkutrimmattu.
No, eilen tuli jo mieleen, että kohta se hyökkää koiran kimppuun. Ei ole hyökännyt, mutta tuollainen matala urina terästettynä napakalla tassulla sai kyllä koiran peruuttamaan. Karrkin kanssa toimitaan eri tavalla, koska, näköjään, se hakee itse Sinaa juoksemaan. Menen väliin vain silloin, kun pentu alkaa näykkiä. Ja jahdata ei saisi ollenkaan, mutta mikä on jahtaamista ja mikä juoksuleikkiä?
Välillä olen ollut ihan epätoivonen, kun ei vaan ymmärrä. Kiellänkö vai annanko olla? Sanottakoon nyt kuitenkin, että Sinassa ei ole yhtään aggressiivisuutta eikä se näyki ihmisiä. Se vaan on niin yltiöiloinen ja terhakas. Sinänsä erittäin mukava piirre koirassa.
Ja ekat sukat valmiit. Nämä ovat Pirkanmaan käsityöyhdistyksen Sukka-ohjekirjasesta Tiimalasi-sukat, yhdellä virheellä, höm... Nämä sukat ovat kokoa 38 ja lähtevät Helsiinkiin postin mukana.
Näin meillä nukutaan sohvalla. Koira ei sinne pääse, paitsi etutassut se toki saa sohvan reunalle. Mutta sittenpä siellä onkin Jaakko isoine vihreine silmineen ja napakoine tassuineen.
Leo? Luottaa välillä isoon olemukseensa, välillä joutuu luikkimaan korkeammalle. Mutta rento jätkä se on, Lion King luottaa itseensä.
Koirat muuten tykkäävät kuulemma kissanjätöksistä. On huomattu, juu...
Tässä hepulivideo. Koleana päivänä laitettiin uuni lämpiämään ja kisekset tietty valtasivat rahin. Ajattelin laittaa Sinalle viereen tyynyn, mutta sillä oli eri mielipide asiasta...
(Siivosinpa tässä välissä taaaaaas yhdet pissit pois.)
Kuinkahan monta virhettä tuon koirulin kanssa on jo tehty? Vaikea olla johdonmukainen, kun ei osaa lukea sitä yhtä hyvin kuin kissoja. Ja tässä hötäkässä kissojen lukeminenkin on ollut vähän epämääräistä.
Sina on kotiutunut. Kissoja pyydetään leikkiin, mitä ne eivät ymmärrä ollenkaan - paitsi Karrkki, josta ei ota aina selvää. Se antaa Sinan nujuta ja nuoleskella, laittaa tassua päälle eikä pakene alta pois. Mutta Jaakko on näyttänyt jo kaapin paikan. Jaakosta olinkin huolissani, kun se ei oikein uskaltautunut lattialle.
Sina on jo alkutrimmattu.
No, eilen tuli jo mieleen, että kohta se hyökkää koiran kimppuun. Ei ole hyökännyt, mutta tuollainen matala urina terästettynä napakalla tassulla sai kyllä koiran peruuttamaan. Karrkin kanssa toimitaan eri tavalla, koska, näköjään, se hakee itse Sinaa juoksemaan. Menen väliin vain silloin, kun pentu alkaa näykkiä. Ja jahdata ei saisi ollenkaan, mutta mikä on jahtaamista ja mikä juoksuleikkiä?
Välillä olen ollut ihan epätoivonen, kun ei vaan ymmärrä. Kiellänkö vai annanko olla? Sanottakoon nyt kuitenkin, että Sinassa ei ole yhtään aggressiivisuutta eikä se näyki ihmisiä. Se vaan on niin yltiöiloinen ja terhakas. Sinänsä erittäin mukava piirre koirassa.
Ja ekat sukat valmiit. Nämä ovat Pirkanmaan käsityöyhdistyksen Sukka-ohjekirjasesta Tiimalasi-sukat, yhdellä virheellä, höm... Nämä sukat ovat kokoa 38 ja lähtevät Helsiinkiin postin mukana.
Näin meillä nukutaan sohvalla. Koira ei sinne pääse, paitsi etutassut se toki saa sohvan reunalle. Mutta sittenpä siellä onkin Jaakko isoine vihreine silmineen ja napakoine tassuineen.
Leo? Luottaa välillä isoon olemukseensa, välillä joutuu luikkimaan korkeammalle. Mutta rento jätkä se on, Lion King luottaa itseensä.
Koirat muuten tykkäävät kuulemma kissanjätöksistä. On huomattu, juu...
Tässä hepulivideo. Koleana päivänä laitettiin uuni lämpiämään ja kisekset tietty valtasivat rahin. Ajattelin laittaa Sinalle viereen tyynyn, mutta sillä oli eri mielipide asiasta...
(Siivosinpa tässä välissä taaaaaas yhdet pissit pois.)
Hih! Hauskoja nuo kissat kun katsovat toisen vouhottamista, "mitä se nyt vehtaa?! Kävisi maate niinkuin kuuluu!".
VastaaPoistaHyvähän se on, että Jaakko näyttää kaapin paikan. Järjestys se olla pitää! Sitäpaitsi turvallisempaa, jahka koiruus kasvaa isommaksi. Hienosti kuuluu kissat muutenkin suhtautuvan. Ja Sinakin tietysti, kun ei kerran ole ollenkaan pahanelkinen! Haukkuuko se vieläkään?
Mutta onpas Karrkilla komea käpälä!
Eipä Sina juurikaan vieläkään. Pari kertaa kissanruoka on haissut niin hyvälle, että on ollut pakko vinkaista ja haukahtaa. Ei muuten.
PoistaMutta nyt taitaa Jaakolla olla taas pissitulehdus... Stressiä? Voi pientä!
Voi Jaakko! Stressiä kyllä varmasti on. Toivottavasti menee kunnialla ohi!
PoistaVoi Jaakkoa kun reagoi noin. Me ollaan lähdössä reissuun ja kissat menevät hoitolaan, kovasti kanssa huolettaa jos pissatulehdukseen taipuva Elli saa sen hoitolassa. Vaikka muutoin olen varma, että se viihtyy siellä, kun on oikeen oma ulkoilutarha Ellille varattuna :)
VastaaPoistaNyt meni ohi aiheen... Tärkein pointtini tällä kertaa taisi olla tuo video. *tihihihihihh* kuinka voikaan pieni videonpätkä kertoa kissojen ja koirien eroista :D
Heh! Hauska video. Olenkin unohtanut millaisia pikkukoirat ovat vikkeline liikkeineen. Niin toisenlaisia kuin kissat, vaikka osaavathan kissatkin olla vikkeliä. Kissa on kuitenkin kissa ja koira on koira. Hienoa, että Karkki kaveraa koiruuden kanssa! Meidän ulkokoira käy joskus sisällä ja osa kissoista ei voi sietää sitä, muutama kissa antaa koiran jopa haistella itseään kunhan se ei sentään töki nokallaan tai nuolaise. Jotain rajaa sentään! Kivat sukat olet tehnyt.
VastaaPoistaNuo videot touhumyyrästä ovat aivan järkyn hauskoja! Niitä voisi katsoa aina vain uudestaan ja uudestaan. Hirmuinen puuhapete!
VastaaPoistaHei, ei voi olla totta, onko Sina ehtiny kasvaa jo noin paljon?! Eikö tuolla aikaisemmassa postauksessa ole kuva kun koiruli on Karrkin kokoinen? Ja nyt jo noin iso, huh!
VastaaPoistaHih, Ampiisen touhumyyrä!! Hih!!
Empäs ois uskonu löytäväni täältä koirakuvaa! Sina on varmaan hirmu pehmeä koira. Näyttää söpöltä. Kissat on varmaan enempi kun ihmeissään, kun ne on jo tottunu olemaan isäntäväkeä.
VastaaPoistaAika rohkee olit metässä, kun et karhujakaan pelänny!
Huivi on nätti.