Pian on joulu

.. ja ihmisillä ja eläimillä hyvä tahto. Rauhallinen ja levollinen joulu, näin toivomme.

Vaikka kuusen tuleminen tähän karvakuonojen vilinään vähän arveluttaa. Leo ja Jaakko kyllä jo tietävät, mutta Karrkki on osoittanut taas kerran olevansa Hyvin Energinen Poika (mopoilu, lahjapakettien narut, joulukoristeiden tuijottelu ja saalistaminen, ihmisten päälle hyppiminen, tyttären tavaroiden varastelu ja koiran riehuttaminen). Sina puolestaan on osoittanut yhä olevansa kuitenkin pentu: kaikkea on yhä maisteltava ja kokeiltava. Kuulossakin on vielä toivomisen varaa.

Me saatiin jo ensimmäinen paketti! Paketti oli yllätys Hennalta, Friedeltä ja Figolta. Hmm nom nom, sisällä oli herkkua kaikille!

Kiitos, Henna, makoisasta paketista! Koira sai vain maistella tonnikalapaloja, sillä se pussi on todellakin varattu vain kissoille. Ja kyllä maistui kolleille! Leon kanssa odotellaan ensimmäisiä laserkynäleikkejä.

Jostain syystä toi koira saa enemmän namuja kuin me. Eikä se ole aina edes kiltti. Se on syönyt mattoja. Ja mamman sukkia. Ja se saa silti luitakin (mäkin haluaisin). Porojen luitakin. Toivottavasti joulupukki pääsee kuitenkin perille. Ehkei se ollut se Petteri.

Mää olen ollut tosi kiltti.


On oltu täällä kilttejä, on. Ihmisten kiltteydessä voipi olla välillä toivomisen varaa, mutta karvakamujen ei.

Kaikki ovat olleet kilttejä. Kaikki kissat...

.. Karrkkikin...

 

.. ja myös Sina.

 

 

 

Hyvää joulua kaikille!