Nurmilintu lumen keskellä

Kyllä lintuja on marraskuussakin. Nurmea välillä, valitettavasti. Jotenkin olen taas myöhässä kaikessa, mutta teinpäs kuitenkin Heidi Alanderin suunnitteleman Nurmilinnun. Kaunis malli.

Heitin vain pihapensaalle ja räps! Mutta värit toistuvat marraskuun valossa hienosti. Juuri tuonvärisen se on.

Lanka on Virosta ostettua liukuvärjättyä villaa. Huivista tuli mielestäni hieno, mutta kyllähän tuo villa vähän kutittelee.

Pitsikuvio ei ollut vaikea. Muutenkin huivi valmistui mukavasti telkkaria katsellessa. Huivi aloitetaan nurkasta ja huivi levenee koko ajan, mutta ei liikaa. Neulos on ainaoikeaa. Päättelykerros olikin sitten hassu, koska siinä *luo neuloen 2, päättele 5* - piti ihan kuuklata. Mutta kaunis pykäreuna siitä syntyi.

Meillä on ollut taas aika väsyneitä kissoja ja juuri silloin, kun pitäisi kuvata movember-viiksiä. Miten noita kuvaa, kun illalla ei valo riitä ja päivällä kehvelit vetävät hirsiä uunin päällä!

No yritettiin kuitenkin.

Jaakollahan ei juuri viiksiä ole, koska Leo puree ne säännöllisesti poikki. Jaakko ei vastusta tätä operaatiota.

Välillä muutama haiven onnistuu kuitenkin kasvamaan pitemmäksi.

Leolla itsellään on aika kivat viikset. Leon viiksikarvoja löytyy aina säännöllisesti ja niitä myös keräillään (en kyllä tiedä, mitä niillä tehdään sitten aikoinaan...)

Viiksissä on ruskea juuri. Ne tunnistaa kyllä Leon viiksiksi.

Karrkilla on normiviikset. Hienot, niin kuin kaikilla kissoilla (joilta ei kamu syö niitä).

Karrkki vähän irvistelee unenpöpperössään.

Hups!!
Joskus on tunne, että joku katselee. Se on kissa, joka on hypännyt pystypakastimen päälle. Sinne pääsee mm. kakkiksen katon kautta (kakkis on nostettu pöydälle, jotta koera ei aina olisi kissanhiekassa eikä sille tulisi ripuli).

Hups tosiaan.

Ei maahan vaan toiselle tasolle.

Tänään vielä ohjelmassa koiran karstaus ja pesu, ehkäpä pääsen jatkamaan vielä joululahjasukkiakin.

Oikein hyvää marraskuun viikkoa kaikille! Hui, marraskuu on pian ohi!