sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Nurmilintu lumen keskellä

Kyllä lintuja on marraskuussakin. Nurmea välillä, valitettavasti. Jotenkin olen taas myöhässä kaikessa, mutta teinpäs kuitenkin Heidi Alanderin suunnitteleman Nurmilinnun. Kaunis malli.


Heitin vain pihapensaalle ja räps! Mutta värit toistuvat marraskuun valossa hienosti. Juuri tuonvärisen se on.


Lanka on Virosta ostettua liukuvärjättyä villaa. Huivista tuli mielestäni hieno, mutta kyllähän tuo villa vähän kutittelee.


Pitsikuvio ei ollut vaikea. Muutenkin huivi valmistui mukavasti telkkaria katsellessa. Huivi aloitetaan nurkasta ja huivi levenee koko ajan, mutta ei liikaa. Neulos on ainaoikeaa. Päättelykerros olikin sitten hassu, koska siinä *luo neuloen 2, päättele 5* - piti ihan kuuklata. Mutta kaunis pykäreuna siitä syntyi.

Meillä on ollut taas aika väsyneitä kissoja ja juuri silloin, kun pitäisi kuvata movember-viiksiä. Miten noita kuvaa, kun illalla ei valo riitä ja päivällä kehvelit vetävät hirsiä uunin päällä!


No yritettiin kuitenkin.

Jaakollahan ei juuri viiksiä ole, koska Leo puree ne säännöllisesti poikki. Jaakko ei vastusta tätä operaatiota.

Välillä muutama haiven onnistuu kuitenkin kasvamaan pitemmäksi.

Leolla itsellään on aika kivat viikset. Leon viiksikarvoja löytyy aina säännöllisesti ja niitä myös keräillään (en kyllä tiedä, mitä niillä tehdään sitten aikoinaan...)


Viiksissä on ruskea juuri. Ne tunnistaa kyllä Leon viiksiksi.

Karrkilla on normiviikset. Hienot, niin kuin kaikilla kissoilla (joilta ei kamu syö niitä).


Karrkki vähän irvistelee unenpöpperössään.

Hups!!
Joskus on tunne, että joku katselee. Se on kissa, joka on hypännyt pystypakastimen päälle. Sinne pääsee mm. kakkiksen katon kautta (kakkis on nostettu pöydälle, jotta koera ei aina olisi kissanhiekassa eikä sille tulisi ripuli).


Hups tosiaan.


Ei maahan vaan toiselle tasolle.

Tänään vielä ohjelmassa koiran karstaus ja pesu, ehkäpä pääsen jatkamaan vielä joululahjasukkiakin.



Oikein hyvää marraskuun viikkoa kaikille! Hui, marraskuu on pian ohi!


12 kommenttia:

  1. Kaunis Nurmilintu!
    Ja miten ihanat sukat puikoilla! Tuollaiset tekisi minunkin mieleni tikutella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Sukat ovat menossa nuorelle miehelle, ja niitä on kyllä ollut kiva tikutella!

      Poista
  2. Joskus tosiaan tulee olo, että joku tuijottaa! Meillä ei kyllä noin ylhäältä! Hurja Leo, jolla on hienot täplät ja kiiltävä turkki ��

    Upeita viiksiä kaikki! Jaakon tynkäviikset on suloiset myös, hassu Leo kun nyppii viikset kaverilta ��

    Huivikin on nätti. Pirteän värinen. Oikeastaan jopa jouluinen!

    VastaaPoista
  3. Niin, kyllä tuo huivi on vähän jouluinenkin, totta. Jostain syystä tuo punainen väri tunkee joka paikkaan...hm. 😉

    Nyt ne taas nukkuu! Onko se tämä pimeys, uunin lämpö vai mikä? Fiksuja kyllä ovat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä meilläkin paljon nukutaan. Vaikka varmasti melkein kaikki nukkuisivat tämän pimeyden ohi, jos voisivat ;) Ja mikäs siinä on kollin nukkuessa uunin päällä kaverin kainalossa! Kissoilla kun tuota unta tuntuu vieläpä riittävän melkolailla loputtomasti. Rapsutukset tassullisille!

      Poista
  4. Lahjasukat näyttävät hienoilta, joku onnekas moiset saa :) Ja voi noita Jaakon viiksiä. Leo se taitaa olla aikamoinen leijonakuningas kun saa moisen toimenpiteen suorittaa. Meilläkin molempien viikset on ihan erimoiset. Konstalla komeat suorat äijäviikset ja Kreetalla ohuemmat somat. Ellin viikset oli tosi kauniit. Aivan kuin se aamutoimissa peilin edessä olisi kääntänyt ne aina yhtä kauniisti, niin symmetrisen hienossa ojennuksessa ne olivat!

    VastaaPoista
  5. Elli <3 Ihana on katsella, kuinka kissa innostuksissaan kääntää viikset eteenpäin sojottamaan. Olet varmasti nähnyt! 😊

    VastaaPoista
  6. Mitä nöpösöpöneniä :-) <3! Jumahdin ihailemaan noita silkkiturkkejakin - miten voikin olla jokainen karva niin kaunis ja muodostaa yhdessä toisten kanssa niin silmiähivelevän kauniin karvapeitteen.

    Niin ihania neuleita; lempeät, mutta vahvat värit, ahhh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanan runollista💗😻 mutta tottahan se on: kissan silittäminen on myös esteettinen nautinto. Kauneus, pehmeys, sulavuus... Joka päivä
      Niille saa kertoa, kuinka ihania ja upeita ne ovat (koiraa kehutaan ihan toisista syistä - ei se aiheuta samanlaista kokemusta)

      Takuuvarma stressinpoistaja tuo kissan olemus💗

      Poista