Ei se joulu vielä mennyt.
Joulu on vähän sellainen juhla, että ensin sitä odotetaan kaivaten, sitten se tulee päälle ja oho! onkin jo välipäivät. Ja olo on turvonnut, sokerinen/suolainen/janoinen.
Piparkakkutalo on aloitettu. Kaupan taikina ei kuulemma maistu yhtä hyvälle kuin mamman itsetekemä.
Kummitustalo. Koira ei muuten ole siitä hau-haukannut palaakaan.
Kuusi on vielä pystyssä, vaikka tiettyjä varotoimia onkin pitänyt tehdä. Kuusi on kuistilla ja ovi on aika usein kiinni. Koira on nähty tähtikoriste suussa (saatiin pois) ja Karrkki käpälöimässä nauhoja.
Hups, kuinka kynttilät ovat kellahtaneet. Minun lapsuudessani kuusessa oli oikeita kynttilöitä. En kyllä muista, oliko niissä tuli vai ei.
Joulun hellyttävin lahja oli ison tyttären askartelema tonttuperhe. Seuraa paljastus: tässä ollaan me.
Mies, tytär ja minä. Ollaan ihan näköisiä :) Edessä on kissaturvallinen lahja ystävältä. Ilmeisesti pieni pitsiliina on tärkätty ja sisällä on sitten led-valokynttilä.
Se on hieno!
Hauskimpia lankajuttuja oli tietenkin jämälankasukkajoulukalenterin sukat.
Yllättäen ne olivat minulle aivan liian isot. Ja minä olen se isokoipisin naisihminen tässä perheessä. Mutta miehelle ne sopivat.
Ihan vähän naurettiin :)
Keksimme niille heti nimetkin. Toinen on Joulu tunturissa ja toinen Syksy tunturissa. Ei tarvitse varmaan esitellä. Mies kutsui spontaanisti toista Hukkuneen oksennukseksi, mutta se nimi hylättiin heti. Ehkä tuo pompulapunainen olisi voinut jäädä poiskin.
Eihän ne ihan miehiset sukat ole, mutta kuulemma oikein mukavat jalassa ja kantapää istuu hyvin. Kantapäätä vähän katselin, kun se oli minusta vähän oudonmallinen. Ja nämä Peppi-sukat ovat kyllä aika värikkäät. Mutta miehen ego on sen verran vahva, että hän ilmoitti pitävänsä sukkia. Nih. Seuraavat kun teen, niin ilmeisesti omalla käsialalla pitää tehdä 50+ silmukkamäärällä ja laskea se kantapään paikka tosi tarkkaan.
Kerttu-sukat lähtevät lahjaksi. On kyllä kiva ohje! Olen vähän myöhässä näiden kanssa, mutta kaikennäköisten yhteensattumien vuoksi nämä sukat lähtevätkin postitse, enkä sitten niitä kiirehtinyt jouluksi valmiiksi. Ja oli se lomanuhakin.
Pieni videoklippi kollipoikien uusista minttuhiiristä. Taustalta kuuluu meteliä ja rapinaa, mutta varmasti tuo hulluus välittyy hyvin.
Jaa-a. Mitähän sitä nyt keksisi? Tuossa olisi tuollainen epämääräinen lankasotku... sohvan vieressä..
Joulu on vähän sellainen juhla, että ensin sitä odotetaan kaivaten, sitten se tulee päälle ja oho! onkin jo välipäivät. Ja olo on turvonnut, sokerinen/suolainen/janoinen.
Piparkakkutalo on aloitettu. Kaupan taikina ei kuulemma maistu yhtä hyvälle kuin mamman itsetekemä.
Kummitustalo. Koira ei muuten ole siitä hau-haukannut palaakaan.
Kuusi on vielä pystyssä, vaikka tiettyjä varotoimia onkin pitänyt tehdä. Kuusi on kuistilla ja ovi on aika usein kiinni. Koira on nähty tähtikoriste suussa (saatiin pois) ja Karrkki käpälöimässä nauhoja.
Hups, kuinka kynttilät ovat kellahtaneet. Minun lapsuudessani kuusessa oli oikeita kynttilöitä. En kyllä muista, oliko niissä tuli vai ei.
Joulun hellyttävin lahja oli ison tyttären askartelema tonttuperhe. Seuraa paljastus: tässä ollaan me.
Mies, tytär ja minä. Ollaan ihan näköisiä :) Edessä on kissaturvallinen lahja ystävältä. Ilmeisesti pieni pitsiliina on tärkätty ja sisällä on sitten led-valokynttilä.
Se on hieno!
Hauskimpia lankajuttuja oli tietenkin jämälankasukkajoulukalenterin sukat.
Yllättäen ne olivat minulle aivan liian isot. Ja minä olen se isokoipisin naisihminen tässä perheessä. Mutta miehelle ne sopivat.
Ihan vähän naurettiin :)
Keksimme niille heti nimetkin. Toinen on Joulu tunturissa ja toinen Syksy tunturissa. Ei tarvitse varmaan esitellä. Mies kutsui spontaanisti toista Hukkuneen oksennukseksi, mutta se nimi hylättiin heti. Ehkä tuo pompulapunainen olisi voinut jäädä poiskin.
Eihän ne ihan miehiset sukat ole, mutta kuulemma oikein mukavat jalassa ja kantapää istuu hyvin. Kantapäätä vähän katselin, kun se oli minusta vähän oudonmallinen. Ja nämä Peppi-sukat ovat kyllä aika värikkäät. Mutta miehen ego on sen verran vahva, että hän ilmoitti pitävänsä sukkia. Nih. Seuraavat kun teen, niin ilmeisesti omalla käsialalla pitää tehdä 50+ silmukkamäärällä ja laskea se kantapään paikka tosi tarkkaan.
Kerttu-sukat lähtevät lahjaksi. On kyllä kiva ohje! Olen vähän myöhässä näiden kanssa, mutta kaikennäköisten yhteensattumien vuoksi nämä sukat lähtevätkin postitse, enkä sitten niitä kiirehtinyt jouluksi valmiiksi. Ja oli se lomanuhakin.
Pieni videoklippi kollipoikien uusista minttuhiiristä. Taustalta kuuluu meteliä ja rapinaa, mutta varmasti tuo hulluus välittyy hyvin.
Jaa-a. Mitähän sitä nyt keksisi? Tuossa olisi tuollainen epämääräinen lankasotku... sohvan vieressä..