maanantai 24. syyskuuta 2012

Koiruliarkea

On kyllä ollut aikamoinen härdelli tämä Sinan tulo. Kissat alkavat vähitellen sopeutua, kukin tavallaan. Vaikeinta on ollut päättää, mitä Sina saa tehdä Karrkin kanssa ja mitä ei. Itse en oikein ole osannut päättää - olen opettanut Sinalle jätä-käskyn jotenkin Sailan ystävällisellä opastuksella, mutta juu, pentu on pentu ja viettelykset pennulle suuria.

Me ollaan kuitenkin aina kavereita. BFF.


Leo ei juuri piittaa. Jos Sina  tulee liian lähelle, se suhahtaa ja näyttää tassua. Sina uskoo. Mutta aina pitää kuitenkin yrittää.

Se ei leiki mun kanssa!


Jaakko ei tykkää. Luulen, että se joku päivä vielä antaa Sinalle opetuksen. Haukku on löytynyt Sinalle, eikä Jaakko pidä siitä yhtään. Mutta kun Sina nukkuu, tulee Jaakko haistelemaan.


Karrkki..hmm. Karrkki juoksuttaa, Sina puree korvia, kellistää Karrkin, sitten mennään taas. Katson niiden perään, mutta juu, Karrkki ei kyllä saa olla ollenkaan rauhassa, jos Sina on paikalla. Pari kertaa on ulahdettu, molemmat. Jos Karrkki ulahtaa, Jaakko syöksyy paikalle ja ärisee. Sankari-Jaakko!

Hyvin sujuu leikki kissojenkin leluilla. Vähän villiähän tämä on...


Neulomisasioita sen verran, että olen neulonut vain yhden sukan varren. Ei ehdi enempää.


Kyllä on koiruudessa tekemistä, ainakin näin alkuvaiheessa. Mutta hiljaa hyvä tulee..

8 kommenttia:

  1. Oi, Sankari-Jaakko <3.

    Ihanasti Jaakon häntä Leon kaulalla, varmistaa ettei kaveri lähde.

    Tuleeko muuten koirillekin uhmaikä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulee, kuulemma. Sitä odotellessa...:)

      Poista
  2. Sankari-Jaakko! Ja ihana tuo kuva Jaakosta ja Leosta. Häntä toisen kaulan ympärillä ♥ Miten muuten Jaakon pissivaiva? Tuliko se tulehdus ja menikö ohi? Me käytiin tänään Figon kanssa eläinlääkärillä pissiasioissa...

    Onhan se koiranelämäkin hauskaa. Kissoista ehkä ei, sen ymmärrän. Varmasti hankalaa tietää milloin on tosi kyseessä ja milloin leikki. Kissojen keskinäisissä touhuissa sen tietää, mutta lajienvälisesti onkin jo vaikeampaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaakon pissitulehdus, jos se sitä oli, on ohi. Voi kuulemma olla stressiäkin, ei välttämättä tulehdus, mutta ab-kuuri silti syötiin.

      Karrkki ainakin rakastaa koiran elämää. Sillä on selvästi oikein himo juosta piiloon tuota koiraa. Mutta aika usein se jää alle, ja se on jouduttu pelastamaan. Mutta ei ole kyllä kumpikaan saanut haavoja tms.

      Poista
  3. Haha, haukku on kuultu nyt täälläkin uudessa kodissa. Elli jopa kipitti olkkariin keittiön puolelta ja ihmetteli missä haukkuu. Konsta istuu vieressä korvat vieläkin ojossa, epäilevän näköisenä katsoo kun kirjoitan. Hienosti teillä näyttää sujuvan. Jos Jaakon pitää näyttää kerran kunnolla niin ehkä se sillä helpottaa, niin Elli yleensä toimii ja sen jälkeen on koiraa kohden välinpitämättömän ylimielinen ja koira kiertää kaukaa.

    VastaaPoista
  4. Juu, ajan kanssa helpottaa. Karrkki ja Leo ok, Jaakko yhä pelkää. Se ei ole vielä näyttänyt kaapin paikkaa, ja sen kanssa onkin vähän vaikeaa. Leolta riitti pari sähinää ja rauhallista tassun kuvaa. Ei mene Sina Leon luokse. Ja Leo kävelee kuninkaana...

    VastaaPoista