sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Onnea, Karrkki!

Yrttitarhan Lokakuu eli Karrkki täyttää tänään yhden vuoden. Pyysin eilen tytärtäni kuvaamaan nuorukaistamme.


Onnea, sinä nuori ja vahva kissa! Olkoon elämäsi pitkä ja onnellinen!

Karrkki on meillä se, joka häslää aina joka paikassa. Jos ei nuku. Silloin kun se nukkuu, mikään ei häiritse (paitsi jos Jaakolle tarjotaan  raksuja).


Karrkki on sopeutunut kissalaumaamme täysin. Se kaveeraa ja nujakoi kaikkien kanssa, koirankin.
Se on niiiin siamilainen! Vahva, lihaksikas, itsetietoinen, haastava ja aina kehräävä. Jutteleva. Ja ahne - miten tuohon solakkaan vartaloon mahtuu niin paljon nälkää ja haluamista?


Aurinkolapsi tämäkin.


Ja se on niin kaunis. Sen silmät ovat vähän surumieliset ja sen kuonoon on ilmestynyt harmaita karvoja. Ihmettelin sitä, koska harmaat ovat ilmestyneet tämän syksyn aikana. Stressiä? Ilmeisesti kyse ei kuitenkaan ole harmaista hapsista tai harmista koiran tulemisesta vaan liiallisesta uunin lähellä oleskelusta. Karrkki on tuleentuijottajien sukua.


Bravuurina on hyppääminen ihmisen olkapäille, edestä tai takaa, huomasipa sitä ihminen tai ei. Hyppäämisen se yleensä suorittaa ilman kynsiä, jos vaan pääsee tarpeeksi korkealle. Ja sitten surruutellaan, mielistellään, kiehnataan poskea.


Kiitos, Saila, tästä hienosta pojasta!
 

19 kommenttia:

  1. Oi oikein kovasti onnea Karrkille :) Venlaltakin! ^^

    VastaaPoista
  2. Onnea Karrkki! Ihana, komea poika!

    Ai Karrkkikin on papukaijakissojen jälkeläisiä ;) Pitää taloudessa olla aina kissa, joka hyppii olkapäille ja jää sinne keikkumaan?

    Onnea ja menestystä päivänsankarille! Ja pusuja ja rapsutuksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Papukaijakissa todellakin! Olalle täytyy päästä jatkuvasti ja siellä ollaan tyytyväisiä! Terkkuja teille!

      Poista
  3. Onnittelurapsutukset Karkille!

    VastaaPoista
  4. Meidän pitkä onnitteluviesti katosi johonkin bittiavaruuteen :/ Yritetään uudestaan, onnea komealle sinisilmälle :) Ja hienoa, että lakko alkaa hellittää ja olet saanut unikaverit takaisin. Meillä muuton jälkeen sen sijaan on vastakkainen operaatio käynnissä. Allergian vuoksi yritetään pitää kissat pois makuuhuoneesta, en tiedä onko vaikeampaa ihmisille vai eläimille... Sininaamio on aamuisin rakkautta täynnä ja hörisisi ja hurisisi koko päivän sylissä, jos ei yöllä ole päässyt viekkuun. Kotikissa sen sijaan vaan yksinkertaisesti oven jos halajaa palvelijoiden viereen yön tunteina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, Ikävä juttu. Kyllä se onnistuu, mutta aluksi tuntuu jotenkin orvolta, kun ei ole niitä lämpöpattereita viekussa. Tsemppiä!

      Poista
  5. Onnea Karrkki! Kaunis ja komea kissasuvun edustaja, onnistuneita valokuvia.

    VastaaPoista
  6. Onnea Karkki! Sinussa on jotain sfinksimäistä uljautta olemuksessasi.

    VastaaPoista
  7. Onnea yksivuotiaalle Karrkille! Kyllä se tuolla profiililla kelpaa kuvissa poseerata! Ja hyvät on tyttäresi ottamat kuvat!

    VastaaPoista
  8. Kyllä on kaunis, hienoja kuvia. Ihmettelin tässä taannoin kun otan kameran esille, kissa katoaa sen siliän tien? Pentuna se aina jaksoi ihmetellä vempelettä kädessäni ja katselin silmät suurina minun raksiessa kuvia, mutta ei..ei enää. Tahtoo uuden paijattavan ;)
    Ihanasti sinisimmuinen kissa katsoo kieroon *tirsk*

    VastaaPoista