torstai 21. maaliskuuta 2013

Kuinka monta jalkaa?

Ihan ensimmäiseksi kuva-arvoitus: kuinka monta jalkaa?

Tai oikeastaan: kuinka monta toimivaa jalkaa?


Ensimmäiseen oikea vastaus on 12 kappaletta.

Toiseen kysymykseen oikea vastaus on 11 kappaletta...

Mammalla meni jalka. Pohje. Mää tässä tuijottelen ja lohdutan. Anna ruokaa.

Kannattaa muistaa lämmitellä lihakset hyvin, kun lähtee koiran kanssa agilityä harrastamaan. Koira tietenkin pitää lämmitellä, mutta sitten se hihnan tyhmempi pää myös. No, asia ei ihan ole näin yksinkertainen tällä kertaa, mutta se toimimaton jalka on minun. Ilmeisesti pohkeesta repeytyi lihas - kuinka vakavasti, sitä en vielä tiedä.


Mulle teki alussa tiukkaa se  tunneli, mutta mamma sai lainaksi lapsille tarkoitetun aika ison tunnelin ja me harjoiteltiin sillä. Mä menin jo esteen, tunnelin ja toisen esteen yli! Ja sitten me harjoiteltiin keppien ympärillä, ja lopussa mä en tarvinnut enää apua! En mennyt apukaarien yli enää lainkaan!

Sit se juoksi tunnelin vieressä ja yhtäkkiä se ei enää juossutkaan ja antanut mulle sitä nakkia.

Sun kanssas oli kiva, Sinuliini, mutta nyt ei vähään aikaan päästä mihinkään. Sori.


Mamma laittoi tyynyn nojatuoliin, että se voisi siinä istua. Nuo rontit valloitti sen heti! Haukahtaisko? Ei kyllä mamma tykkää, jos mä sisällä ja vielä kissoille. Mut jos silti.

No, näin meillä. Mä menen sit lattialle. Jotain epäreilua tässä kyllä on...


Eli ei agilityä, ei näyttelyharkkoja, ei lenkkejä koiran kanssa, ei, ei. Helpoin asento on sohvalla koipi suorana, joten ei oikein neuleitakaan.

Mutta sitä mietin, mitä tekisi eläimellinen yksinäinen ihminen, jos hänelle jotain sattuisi? Kissojen kanssa ehkä jotenkin pärjäisi, mutta koira on vaativampi. Tässä tilanteessa ei voi kuin kiittää tytärtä ja miestä. On ne kyllä mahtavia!

12 kommenttia:

  1. Voi harmi! Toivottavasti ei pahasti revenny. Pikasta paranemista vielä toivottelen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, yritellään. Sie tiijät, miltä tällaiset tuntuvat...

      Poista
  2. Voi hitsi, tuo se ikävää on! Toivottavasti ei käynyt pahemmin ja koipi tulee kuntoon pikapuoliin! Käy eläminen helpommaksi ja mukavammaksi. Ja pääsette taas Sinan kanssa harrastamaan.

    Mutta sinun tyyny on kyllä käytössä :D Sellaisia ne on, sitä hakeudutaan pehmeisiin ja mukaviin paikkoihin. Ei sinun Sina kyllä silti pidä niille haukkua! Ei mamma tykkää eikä kissatkaan.

    Minäkin olen miettinyt, miten yksineläjät hoitaa eläimensä sairastumis- ja loukkaantumistapauksissa. Mysteeri on!

    Mukavaa viikonloppua kuitenkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Kissat kyllä löytävät pehmeät paikat - tästä syystä makkarin ovi on ollut viime yöt kiinni ;)

      Mutta juu, tukiverkkoja tarvitaan. Minä ja karvaiset kumppanit olisimme ihan onnettomia ilman muuta perhettä.

      Poista
  3. Pikaista paranemista :)Niinhän sitä sanotaan,että jos haluat talon lokoisimman tuolin,luota kissan vaistoon ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kissat tietävät :) Huomasin vain tuossa, että koirakin makasi tuolilla, kun kissat olivat uunin päällä.

      Poista
  4. Voi kurjuus, tsemppiä! Ja varohan näitä liukkaita kevät (toivottavasti se kevät tulee...) kelejä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, yritetään olla nyt lisää rikkomatta paikkoja...
      Kevätaurinko ainakin pilkistelee nätisti olohuoneen sohvalle! Kyllä näen unta keväästä ja lämmöstä, toimivista jaloista. :)

      Poista
  5. Oi miten ikävää - toivottelen pikaista paranemista!

    VastaaPoista
  6. Pikaista paranemista ja hyvää pääsiäistä!

    VastaaPoista