sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Villaa koirakamuille

Joskus koiratkin tarvitsevat neuleita. En ole omilleni vielä neulonut, mutta ystäväni luona käydessäni huomasin, että hänen pienet, lähes karvattomat kaverinsa palelivat jo lokakuun kalseudessa. Omille koirilleni en ole vielä mitään neulonut, mutta vähän kyllä kiinnostaisi tehdä sellainen kirjoneulevillapusero. Talvella Sinalla on yli 20 asteen pakkasessa tossut (nostelee muuten jalkojaan eikä suostu kävelemään) ja mantteli, mutta eihän lagotto pienillä pakkasilla mitään tarvitse, jos on talviturkki eikä joudu liikaa odottelemaan.

Mutta nämä.


Näillä oli kylmä. Tunnistatko rodun?

Etualan vihreä on tehty Himalaya-villalangasta. Se on vähän paksuhko, mutta kuitenkin hyvin pehmeä. Taka-alan raidallinen neule on tuunattu: ystäväni oli saanut lahjaksi oikein hienon villiksen, mutta se kävi pieneksi, joten jatkoin sitä vähän sieltä ja täältä.


Raidalliseen jatkoin kaulusta (yltää korville, hih), tein lahkeet (vähän lyhyeksi jäi kylläkin), purin selkäosaa ja jatkoin sitä ja suunnittelin lahkeet (lyhyet nekin). Raidallisen alkuperäinen malli oli kyllä nerokas, levennykset kuin intialaisessa peukalossa.
Nämä päällä pystyy siis tekemään tarpeensa, eivät ihan umpihaalareita ole.


Hitsi nää on vekkuleita kavereita!!


Täytyy sanoa, että muiden koirille on kyllä vaikea neuloa. Mallin pitäisi olla useasti saatavilla.

Ei tartte vaatteita, jos pääsee uunin päälle. Kuka nyt tuonne koleuteen haluaisi?


Karrkki, sun kieli! Onko se, onko se rullalla?! Sitä en osaakaan.

Leolla on turkkia (ja massaa..) tarpeeksi omasta takaa. Tämä kuva on varmaan joskus jo ollut, mutta takana sisareni ompelemassa taulussa ovat Kape, Momo ja Mäkä, ensimmäiset kissani yli kahdenkymmenen vuoden takaa.


Yksi mitäs-nyt-tekis-huivi valmistui. Se taitaa jäädä kotiin. Jostain syystä minulla on Alizea vähän liikaakin. Yhdestä on tulossa pusero (pieni. En tiedä, teenkö valmiiksi), sitten on ruskeasävyistä aika paljon. Tätä sinistäkin jäi.


Tämä on tällainen yksinkertainen ja lämmin. Yleensä en ole tehnyt huiveihin hapsuja, mutta jotenkin tähän piti tehdä. Tämä on sellainen röijy ehkä. Pitsikuvio on osa Heidi Alanderin Nurmilinnun pitsiä.


Aika iso, mutta niin oli tarkoituskin. En vielä osaa sanoa, missä tätä pidetään. Kotona? Liikaa hapsuja. Töissä? Liikaa hapsuja. Ulkona? Aika paljon on jo noita ulkoiluhuiveja.

Sitten on vielä yksi huivi, mutta sitä ei saa vielä kuvata.

Nyt sitten odotellaan tosissaan lunta. Hyvää marraskuuta kaikille!

11 kommenttia:

  1. Ovatko kääpiöpinsereitä? Vekkuleita tyyppejä joka tapauksessa, ja hienot haalarit! Varmasti noin pienillä ja ohutkarvaisilla tarpeen!

    Kollit ei tarvitse vaatteita, kun uunin päälle pääsee ja on hiekkalaatikko, ettei senkään takia tarvi mennä "pihan perälle"! Hyvä niin, uunin päällä on hyvä paikka kollille! Karrkilla kyllä näyttää olevan kieli rullalla. Hassu Karrkki! Ja komea Leo (massasta ei sanota mitään, nih!) ��

    Hyvää marraskuuta! Kyllä niitä huiveja ihminenkin tarvitsee, kun rupeaa olemaan kylmää ja koleaa! Meillä ainakin saattaa saman huivin alla olla sekä ihminen että kissoja! Onneksi sen sinun tekemän Revontuli-huivin alle mahtuu hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 😄ei ole kääpiöpinsereitä... Mutta minulla tulee näistä mieleen aina kissa. Jotenkin samanlaisia ( ja sama työhän näillä on, siimahäntien tuhoaminen)

      Kissat tykkäävät huiveista ja villatakeista. Siksi niitä kyllä kannattaa pitää 😻

      Poista
    2. Piti ihan Kennelliiton nettisivuille mennä koirarotuja tutkimaan, kun ei kerran ollut pinsereitä eikä terrierejä! Löytyi semmoinen rotu, josta en ollut ikinä ennen kuullutkaan, kuin Prahan rottakoira. Ovatko sellaisia? ��

      Joka tapauksessa hauskan näköisiä ovat! Varmasti mukavia kavereita, mutta lämmintä pitää ylle olla tällaisina vuodenaikoina!

      Poista
  2. Voi mitä söpöläisiä! Olisiko jotain toy terrierejä? Nauratti kun Leo on niin muhkea ja komea koiruuksien jälkeen mutta näinhän se on, kunnon leijonakuningas Leo. Jopa meidän Kreeta oli isompi kuin ell:llä nähty mäyräkoiran pentu, se tosin taitaa kasvaa vielä ohi - ainakin pituudessa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leo on leijonakuningas. On massaa ja on komeutta. Se on the Kissa. 😉

      Ei, ei ole terrierejäkään... Taitaa olla aika harvinainen rotu. En olisi tiennyt rotua itse (mutta se ei ole ihme, olen huono koirien roduissa). Nimi viittaa ulkomaille (sä taisit olla käynyt siellä) ja tosiaan kissojen kanssa on jotain yhteistä...

      Poista
    2. Aika hyvin itse tiedän koirarotuja - en edes tiedä miksi :D mutta nyt kyllä ei tule muuta mieleen kuin toy terrieririt ja italian vinttikoira tai pinseri pentu mutta ei taida noihin kahteen muuhunkaan osua. Jään odottamaan paljastusta ;) ehkä kavereista saisi esittelyjutun :)

      Poista
    3. 😄ei osunut, valitettavasti. Mutta veikeitä tyttöjä ovat, hentoluisia ja näppäriä, ärhäköitäkin, sinnikkäitä, sylikoiria, hyvin hurmaavia käden alla.

      Poista
  3. Koirulit on paidoissa kuin kotonaan. Miä oon tehny kahelle koiralle, mut ei se tosiaan helppoa oo, kun ei oo sovittajia.
    Huivi on ihastuttavan värinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllä puserot koirille sopi, mutta itse asiassa niistä kyllä päästiin metsässä aika noppeesti eroonkin 😜

      Poista