sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Villis tyttärelle ja kamut

Se on valmis. On sitä purettu ja suunniteltu ja korjailtukin, mutta se kelpasi. Jes!

Olen niin tyytyväinen!


Malli on yksinkertainen. Edessä on palmikoita, hihassa yksi, takana ei mitään. Malliltaan puseron piti olla lyhyehkö ja hihojen tosi piiitkät. No, tein sitten oikeasti vähän liian pitkät hihat, mutta niitähän voi kääriä :) Hihojen leveyttä säännöstelin lopussa ihan ompelukoneella. Kaula-aukko ei ole ihan tyypillinen villapuserolle, mutta se istuu kuitenkin ihan hyvin.

 
Lämmin se on, ja tytär tykkää! Mitä muuta voi äiti toivoa?
 
 
Mitähän sitten alkais?

Villapuserot ovat pian tarpeen. Viikko sitten oli tuulinen ja kylmä ilma, ja sain ihailla luonnon ihmeitä mökkirannassa. Tulisi vain se oikea talvi pian.


Järvet ovat vielä ilman jääpeitettä.  Jotenkin on jo tottunut siihen, että myös näillä korkeuksilla marraskuut ovat pimeitä ja märkiä. Joskus on sentään auringonvaloa.


Elukkarintamalla Jaakko alkaa jo olla kunnossa. Karvakamut ovat ystävystyneet lisää, mutta koira on koira ja kissat ovat kissoja.

Takkatuli saa ihmeitä aikaan. Sina ei välitä lämmöstä niin kuin kissat, mutta kostean ulkolenkin jälkeen rahilla on mukava maata - kun ei pääse sohvalle.


Sina on huomannut, että kissojen rahi on kiva paikka. Tähän on vähän aseteltu kamuja, mutta kyllä ne siihen jäivät. Vähäksi aikaa.

Leo on itsevarmin.


Leon häntä elää ihan omaa elämäänsä. Leo ei ehkä olen ihan varmimmillaan, mutta se kuitenkin haluaa olla tulen edessä, vaikka tuo koiruus vähän häiritseekin. Koirakin haluaa olla, ja... no, onko se kuitenkin pusu?
 

11 kommenttia:

  1. Kaunis paita, nuo pitkät hihat on kyllä houkuttelevat! Ja upea varsinkin tuo ensimmäinen luontokuva!

    Hyvä että Jaakko alkaa jo olla kunnossa. Jo siinä huolta ja sairastusta olikin. Leo puolestaan näyttää vähän siltä, että koira saisi olla paikoillaan (ja mielellään vähän kauempana), mutta takkatuli on kuitenkin tärkeämpää. Sen takia kestää jopa koiruuden samalla petillä. Häntä kuitenkin on lahjomaton, sen huiskinnalle ei voi mitään! Heiluu ihan itsellään.

    VastaaPoista
  2. Ompas kaunis villapaita. Toiset ne osaa. ootko muuten huomannu, et kuvatessa sulta jää aina päät pois. ;D

    Vallan mainio video ja kuvat. Meillä koiruus nuolee kissojen perseet puhtaiks monta kertaa päivässä ja joskus nuolee ihan koko kissan. Tekeeks teillä samaa??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Jotain vikaa varmaan kamerassa? ;)

      Varmaan se nuolisi, jos kissat antaisivat. Eivät ryökäleet suvaitse moista - välillä saa korvaa nuolaista, mutta kun Sinalla on pian näykkimishampaat tarjolla. Taitaa vaatia vielä koiralle lisää ikää, että siihen luotettaisiin.

      Kissojen tuotokset kyllä kelpaisivat edelleen...

      Poista
  3. Upea tuo jääpuikkokuva! Ja on kyllä lämpimän näköinen villapaita :)

    VastaaPoista
  4. Ihanat, vierekkäin makailevat samalla rahilla <3 Leo kai yritti pitää koiran tietoisena siitä että kannattaa olla pikkaisen kuitenkin varuillaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leon kanssa kannattaakin olla varuillaan. Se ei siedä hötkyilyä, mutta on muuten rauhallinen. Sina tietää sen jo.

      Poista
  5. Erittäin hyvin istuva villapaita! Upee luontokuva, luulin ensin muokatuksi mutta taitaa se vaan olla harvinainen hetki luonnossa. Ja videot on aina kivat. Millonkahan tässä itse sais aiaiseksi..
    -Helena ja Blackie-

    VastaaPoista
  6. Kyllä se oli upea: kylmä jäätävä tuuli ja myrskyävä järvi. Kunnon kamera ei ollut mukana, mutta tuli noita jääpuikkoja kuvattua. Tuuli oli niin kova, että koirakin jäi rannalta pois. Kiitos!

    VastaaPoista
  7. Maatuskalapasten ohje löytyypi täältä: http://www.ravelry.com/patterns/library/maatuskat

    VastaaPoista